Artikkelit, Espanjassa asumisesta

Totuus Espanjan uutisoinnista

Kirjoittaja @olemoespanja
Olemo on ollut pitkään hiljaa ja hyvästä syystä.

Olemme yrittäneet laajentaa kirjoittajaverkostoamme, mutta huonolla menestyksellä. Kirjoittajia ja juttuja olisi kyllä tarjolla, mutta ongelmaksi on muodostunut todenmukaisuus. Jos tarkoituksena on kertoa Espanjan asioista mahdollisimman puolueettomasti, edes jonkinlaisia journalistisia periaatteita noudattaen, menee homma vaikeaksi.
Mielipidekirjoitukset ovat asia toki erikseen ja mielipiteitähän suomalaisilla riittää. Mutta kuinka moni mielipide perustuu faktoihin ja niiden perusteella harkittuun mielipiteeseen? Kuinka moni toistaa eteenpäin lehdestä tai netistä lukemaansa, ilman että itse vaivautuu ajattelemaan onko asiassa totuuden häivääkään? Ja usemmiten jutun kertoja vielä muistaa tarinasta vain osan, jolloin asia vääristyy kenties entisestään.
Kuinka moni meistä pystyy perustelemaan mielipiteensä?

person holding black dslr camera
Kuva (ja uutinen) näyttää hyvin erilaiselta riippuen mistä kulmasta sitä tarkastelee.

Olé lehden päätoimittaja Katia Westerdahl kirjoittaa numerossa 02/2019 otsikolla ”Katso, kenen neuvoihin luotat”. Katiaa harmittaa Suomen lehdistön harjoittama tietynlainen Espanjan demonisointi, tässä yhteydessä verotukseen liittyen.
Olemo yhtyy Katian otsikkoon. Tuntuu olevan niin että yleisesti lukijoita houkutellaan ostamaan lehti tai klikkaamaan juttua – jopa tietoisesti vääristellyillä otsikoilla. Digiaika on tehnyt  meistä kärsimättömiä sosiaalisen median ja uutissivustojen selaajia. Emme jaksa enää lukea pitkiä juttuja kuin korkeintaan sunnuntaisin ja uskomme puolisokeasti kaiken mitä silmiemme eteen heijastetaan ja vielä jaamme niitä suruttomasti eteenpäin.

Hyvänä esimerkkinä on jo vuosia puhuttaneet Mijaksen aasitaksit. Aasien hyvinvointia ei kuitenkaan edistä se että niistä jaetaan väärennettyjä kuvia, kun aitojakin on saatavilla. Kenen asiaa edistää se, että kuvat paljastuvat manipuloiduiksi?
Mijaksen tulisi joka tapauksessa kiireesti viheltää peli poikki. Mikään ei oikeuta eläinten huonoa kohtelua ja kenen tahansa terveen järjen jo pitäisi sanoa ettei aasin selkään laiteta 100 kiloista miestä tai naista. Aasikulttuuria voi ylläpitää ja edistää varmasti monin tavoin niinkin ettei eläiten tarvitsisi kärsiä. Vastalauseensa huutavat toki aasitaksien omistajat jotka pelkäävät toimeentulonsa puolesta.

Vaikka Espanja petraa hiljalleen eläinten kohteluun liittyvissä asioissa, on härkätaistelun raaka kulttuuri vielä verenperintöä monelle.
Samaan aikaan kun turistit tuhahtelevat härkätaisteluille ja metsästyskoirien kidutukselle, kampeavat he aasien selkään, kuvauttavat itseään akvaarioissa mursujen vieressä, osallistuvat hupikalastukseen huvijahdeilla ja potkivat ruokaa mouruavia kulkukissoja hotellin aamiaisella. Ja heittelevät samaan aikaan croisantin murusia varpusille. Ristiriitaista, eikö?

blur close up donkey eyes
Aasit puhuttavat Mijaksessa. Ehkä pian olisi jo toimien aika?

Olé-lehti nostaa rohkeasti esiin asioita Espanjasta, niin hyvässä kuin pahassa. Mutta kuten mitä tahansa mediaa, myös kyseistä lehteä tulee lukea kriittisesti. Toimittajat saavat palkkansa kirjoittamistaan jutuista. Mitä enemmän lukijoita, sitä enemmän on luvassa töitä jatkossakin. Mitä enemmän lukijoita, sitä helpompi on myydä mainostilaa. Mitä enemmän mainoksia, sitä enemmän kilisee rahaa lehden rahakirstuun.
Monelle Espanjan suomalaiselle kyseinen lehti on kuitenkin ainut suomenkielinen, luotettava tietolähde Espanjan asioista.
Toivotaan että lehti erottelee jatkossakin hyvin mitkä ovat mielipidekirjoituksia ja mitkä journalistisia juttuja ja lukijat antakoot asiallista palautetta. Koska loppujen lopuksi lukijat määrittelevät minkälaista sisältöä haluavat, millaisesta sisällöstä ovat valmiit maksamaan.

Kirjoittajalla ei ole taloudellisia, eikä henkisiä sidoksia Olé-kustannukseen.
Hän myöntää pettyneensä viime aikoina YLE:n iltauutisiin, joista on on tullut kattavan uutislähetyksen sijaan lähinnä YLE:n omien toimittajien asiantuntijuuden pönkittämistä. Jokaisessa uutislähetyksessä esiintyy joku ”syventämässä” uutisoitua aihetta ja varsinainen uutisanti jää entiseen verrattuna kovin suppeaksi. Voisimmeko perustaa kansanliikkeen perinteisten uutisten palautamiseksi – joissa uutistenlukija todellakin lukee uutisia? 

Artikkelit, Espanjassa asumisesta

3 faktaa Espanjasta – vältä kuopat yrittäjyyden alkutaipaleella

Kirjoittaja @olemoespanja

Vältä yleisimmät sudenkuopat niin säästät ruhtinaallisesti aikaa ja rahaa!
Moni suomalainen yrittäjä kuvittelee että Espanjan ollessa EU-maa, täällä toimitaan samoilla säännöillä kun Suomessa. Väärin!
Tietyt lait ja säädökset ovat samoja, mutta eivät suinkaan kaikki ja oman lisänsä tekee tietysti kulttuuri. Maassa maan tavalla sanonta ei ole tuulesta temmattu!
Säästyt monelta hammastenkiristelyltä ja konkreettisesti myös rahan menetykseltä kun tiedät että…

1. Espanjassa asiat hoituvat kasvotusten
Monella espanjalaisella yrityksellä ei ole nettisivuja lainkaan. Tai jos on, niin niitä ei välttämättä päivitetä. Tiedot voivat olla väärin, yhteystiedoista lähtien. Sähköpostiosoite voi olla olemassa, mutta siihen ei välttämättä vastata. Tai jos vastataan, niin esitetään kutsu soittaa tai tulla käymään. Kun hoidat asioita mahdollisimman paljon heti alusta alkaen ihmisiä konkreettisesti tapaamalla, etenet ripeämmin ja hyvässä lykyssä saat jopa ystäviä, asiakkaita tai ainakin ihmiset tietävät kuka olet. Suosittelut ja suhteet – toimivat aloittaessa huomattavasti Linkedin profiilia tai viimeisen päälle viilattuja nettisivuja paremmin, varsinkin jos kyseessä on espanjalainen asiakas.

2. Englannilla ei pärjää joka paikassa
Vaikka nuoriso puhuukin englantia jo suhteellisen hyvin, voi virastoissa (joiden palveluja välttämättä tarvitset jos yrittäjäksi aiot) tulla eteen kielimuuri. Ja ikävä kyllä niitä perinteisiä ”juoksutetaan gringoa huvin vuoksi” tapauksia sattuu edelleenkin.
Ulkomaalaisia ei välttämättä kohdella samoin kun oman maan kansalaisia.
Toisaalta, Suomessakin viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi, joten miten voisimme vaatia että Espanjassa kaikki julkiset palvelut olisi saatavilla sujuvasti myös englanniksi?
Mitä paremmin puhut espanjaa, sitä parempaa palvelua (ja hintoja) saat. Jos todella aiot yrittäjäksi Espanjaan (ja tavoittelet muitakin kuin suomalaisia asiakkaita), aloita espanjan opiskelu nyt!

3. Hanki ammattitaitoinen asioidenhoitaja & lakitoimisto
Ammattitaitoinen ja luotettava asioidenhoitotoimisto pelastaa sinut monelta syvemmältäkin kuopalta. Kannattaa myös varmistaa että puhut kirjanpitäjäsi kanssa samaa kieltä. Esimerkiksi kaupan normaalit kassakuitit eivät suoraan kelpaa, vaan tarvitset erillisen ”fakturan” – käytännöllä estetään kuittikauppaa.
Halvin on harvoin paras, eikä se paras ole välttämättä suomalainen toimisto.
Suosituksia kannattaa kysyä jo täällä toimivilta yrittäjiltä – kasvotusten. Facebookin keskusteluryhmistä voi saada kivoja vinkkejä, mutta yritystoiminnan kyseessä ollessa kannattaa suhtautua asiaan sen vaatimalla vakavuudella.

Aurinkorannikolla on tilaa ja kysyntää ammattitaitoisille yrittäjille.
Soitellen ei kannata sotaan lähteä, mutta ystävällisesti yhteistyön kautta pääse mukavasti alkuun – ainakin suunnitelmissa.
On eri asia luulla, kuin tietää.
Paikan päällä jo toimivista yrittäjistä moni auttaa mielellään, ainakin jos ei ihan saman alan putiikkia ole naapuriin perustamassa.

person writing on white book
Liiketoimintasuunnitelma, markkinatutkimus, kilpailija-analyysi = tehty?


Jutun kirjoittaja on toiminut yrittäjänä lähes 20 vuotta ja asuu nykyään Marbellassa. Hyvinvointipalvelujen lisäksi hän konsultoi pienyrityksiä mm. markkinoinnin ja tuotteistuksen saralla, sekä toimii freelancer kirjoittajana.
Hän olisi itse säästänyt rutkasti sekä aikaa että rahaa,
jos olisi noudattanut tässä jutussa olevia neuvoja!

 

Artikkelit

Kaltoin kohdellut katukoirat

Kirjoittaja @olemoespanja

Nainen palaa kauppareissulta ja huomaa verkkoaitaan kiinni jätetyn koiran (kuvassa). Liikuvasta autosta heitetään koiranpentu jalkakäytävälle.
Patikoimassa olevat löytävät sekarotuisen koiranpennun harhailemasta ajotiellä. Talon pihaan ilmestyy nälkiintynyt, täynnä kirppuja ja punkkeja oleva koiranpentu. Metsästykoira on hirtetty puuhun.

Espanjan ongelma ei ole katukoirat, vaan ihmiset jotka surutta jättävät eläimensä heitteille. Macho-kulttuuri ei puolla sterilointia, joten vapaana kulkevat lemmikit (varsinkin maaseudulla) lisääntyvät hallitsemattomasti. Täysin oma lukunsa on metsästyskoirien, varsinkin galgojen kohtelu. Niiden kohtelu on sanoin kuvaamatonta rääkkäystä eikä sitä voi selittää millään perinteillä tai uskomuksilla.

Löytöeläintalot pursuavat kodittomia koiria ja kissoja. Osa päätyy uusiin koteihin, ulkomaita myöden, mutta kaikille ei käy yhtä onnellisesti.

Espanja on viime aikoina kiristänyt tuntuvasti eläinsuojelulakia ja muutoksia on vielä tulossa lisää. Suurin muutos tarvittaisiin kuitenkin ihmisten asenteisiin.

Toivottavasti seuraava sukupolvi jo ymmärtää etteivät eläimet ole leluja, eivät tavaraan verrattavia esineitä joita ostetaan ja myydään torien laitamilla tai jaetaan ilmaiseksi Facebookissa. Saati sitten pahoinpidellään ja hylätään.
Ihmiskunnan sivistys näkyy siinä miten se kohtelee heikompiaan.

Kati Vähätalo tekee Suomessa aktiivista työtä Galgojen hyväksi. Viimeisin tulokas perheeseen on Sirkka, joka löysi uuteen kotiin Galgos de Fénixin kautta. Sirkasta ja hänen perheestään laajempi juttu myöhemmin.
Sirkka

Kallelan perhe adoptoi Mimosan pentuna Triple A eläinsuojan kautta.
Hylkäys taustasta huolimatta vaiko juuri sen vuoksi, Mimosa rakastaa kaikkia, niin ihmisiä kuin eläimiä. Omistajiinsa syvästi kiintynyt nuori koira on hyvin energinen ja iloinen ja lenkeillä pitää huolen siitä että lauma pysyy kasassa.
Nyt noin puolitoistavuotias narttu rakastaa vedessä kahlaamista, puroissa ja ojissa peuhaamista ja kuumalla säällä makaa mielelään mudassa. Sateen sattuessa kuitenkin piiloutuu peittojen alle ettei tarvitsisi lähteä ulos.
Mimosa.jpg